sama silmien sulkemisen haikeus
samat haaleat unet
sama heräämisen vaikeus
ne ovat olleet samoja jo viikkokausia
merkityksettömyyden köysi kiristyy spiraalina kaulalleni
kurkkuni on aamuisin käheä
sillä yöt huudan apua
pois piirileikistä, joka yhä pienenee
mutta kun unensa päivänmittaan unohtaa
unohtaa päättäväisyyden paremmasta
elää valveilla kuin horroksessa
kohdatakseen vasta sänkyyn kiivetessä jälleen todellisuuden
pakene. masturboi tai itke itsesi uneen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti