Juhlapäivä

naama peruslukemilla

pilleri huulilla

ei jaksa

mutta ei haittaa

kun ei kiinnostakaan

sohvaan syöpyy

elämän mentävä jälki

liian vanha vaivautumaan

liian monta jokea virrannut

kun viimeinen uni on unohdettu

kieritään aidan ali kohti kielekettä

ei onnellista loppua sittenkään

Horisontti

tulit kotiin

ahdistuneena

siitä, mitä viestit ulos itsestäsi

sinä itkit ja vakuuttelit, että yrität

minä lohdutin

minä pysyin ulkoisesti tyynenä

kunnes tajusin

minä en ole enää aikoihin yrittänyt

tyyneyden, hiljaisuuden maskini mureni

patoni murtui, yhdyin itkuusi, yllyin vielä kovemmaksi

horisontti kun katoaa

ei ole enää, mihin verrata

lopulta helpotti

Meinuus

joku sisälläni jakaa mielipiteitä

joita en tunnista, tullut ajatelleeksi

tai välttämättä edes allekirjoita

ne pulpahtelevat kuin kuplat

kun kerron tunteista

tilanteessa, jossa en ole tuntemista tunnistanut

mikä se on, mikä sisimmästäni kertoo salaisuuksia?

minä, maailma, vaiko jotakin siinä välillä

utuinen portti, rapistuva maali,

se kulunut naamari, tai heitetty lantti

kenestä minä puhun

kun puhun itsestäni?

Pitkäjänteisyys

tarvitsen kahleet 
vain jotta voisin tavoitella avainta
terveelliset elämäntavat
tavoitteena aina maantantaina
myönnän: ei minulla ole riittäviä voimia
tahdon vain päästää irti ja leijua
rakastumisen huumassa
kunnes tuulenvire lakkaa kantamasta
kukasta kukkaan
kunnes hautaudun maahan
kun siivet lopulta katkaistaan
muistelen metten haalistuvaa tuoksua
tuoko kummulleni kukaan silloin kukkia?

Viesti tulevaisuudesta

haluaisin matkata ajassa 
tapaamaan itseäni nuorena 
aralle sielulle kertoa
minkälaiset naiset mua nyt rakastaa 
"kauniit, vahvat, salamyhkäiset 
sellaiset, joista haaveilet 
lopulta saat sen, minkä ansaitset 
myös kadotuksen, jos hölmöilet."