Itse pöytäsi katoit

muistakaa pyyhkiä pöytänne
tomun painosta kasvavat haamumme
jotka tukkivat hengitystiemme


ja meiltä loppuu hengitystila
ja pöydästä katkeaa jalat
pilalla on kattauksemme

Detachment

all the babies in the abyss
hear the echo of a vacuum
join the flamboyant dance
of the decadence

everything is distant
in the soul of a vagrant
inconceivable dimensions
meaningless explorations

much reach a destination
but i'm a cripple with no legs
must meet you after midnight
but time has stopped running 

Ei kuulu sinulle

selkäranka kuin varsijousi
lapsen luut muotoa hakee
suu suppuun puristuu
jottei maitohampaat putoaisi
varo, ettet tuollaiseksi jää
mikä on kun et mitään sano
mutta kieli on solmittu sisältäpäin
vetää kehoa kasaan
korvien välissä rutisee ja kirskuu
mutta ulospäin on hiljaista
liipasinsormi kramppaa
katse väistää häränsilmää
sointi kireä kuin viulunkieli
mutta ulospäin on hiljaista