Pätkii

kukaan ei oikeasti halua tietää
elleivät he jo tiedä
kallosta valuu
ajatusten sumu
tervetuloa takaisin

Rakkaalle vaimolle

onnellisena
tyhjän päällä
pää kylmänä 
sadesäällä
onko väliä
oonko täällä
vai pettävällä järvenjäällä
kun kanssasi olla saan
kanssasi jaan koko maan
kokonaan

ensikertaa
kuluu aikaa
ei rapumertaa
hetken taikaa
kutsu maailman ääristä kaikuu
virta virtaa, korsi taipuu
ota mut mukaan
anna mun viedä
vuoksesi vihdoin kaiken mä siedän

en pelkää enää huomista
en tuliaisten kotiin tuomista
rikkaat ja köyhätkin tahtoo samaa
juhlia vain vielä kun on aikaa
kun ystävät soittavat sävelen
kernaasti sinut minä tanssiin vien
vain sinut
nyt vain sinut
vien mukanain
minne vain tie osoittaa
enkä pelkää laisinkaan