tajuntaasi kaventavat toukat
kuoriutuvat kuolemaan
katsovat takaraivosi takaa
sirpaleina putoavaa maisemaa
psyykettäsi nuo moukat lyövät
tärykalvosi rikkoo, et voi tietoasi jakaa
kirjoitat valitusta rivi kerrallaan
jotka liity toisiinsa ei ollenkaan
allekirjoituksesta nimesi unohdat
ja tämänkin työsi kesken jätät
olisiko sittenkin parempi
kirkkauden kruunu saavuttaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti