Naistenmiehen kuolema

usein kehoitetaan tavoittelemaan mahdotonta
mutta kun mahdollinen lakkaa kiinnostamasta
joudutaan pian mahdottomaan tilanteeseen
kun kaikki paikat on viety
ja ovimieskin ehdottaa jo itsemurhaa

ulkoinen lapseni
on koukussa saavuttamattomaan
näennäisvoimaan, joka liikettään ikuisesti jatkaa
sielunsa sirpaleilla itseänsä yhä uudelleen satuttaa
laittaa rakkauden kemikaalit virtaamaan
kuin tumman laskimon veren
pelkää, että jäät
sulavat altamme

haluan sen, mitä en saa
sain sen, mitä en enää ansaitse
riippuvaisena hylkäykseen
antakaa minulle elämä
niin en tahdo enää sitäkään
joten antakaa minulle kuolema!
haudassa on aikaa katua